Siirry tekstisisältöön ›
Julkaisut ja oppaat » Artikkelit » Datakeskuksen jäähdytyksen käyttöönotto ja luovutus

Datakeskuksen jäähdytyksen käyttöönotto ja luovutus

 

Jäähdytyksen käyttöönotossa todennetaan asennuksen laatu, nesteen puhtaus, suunnitteluvirtaus ja lämpötila sekä toiminta kuorman ja vikojen aikana. Sovitut hyväksymiskriteerit, koestuspöytäkirjat ja lähtötasot tekevät luovutuksesta tarkistettavan.

Jäähdytysjärjestelmä on suunnitelma siihen asti, kunnes se käynnistetään. Käyttöönotto on se vaihe, jossa selviää, toimiiko suunnitelma, onko asennus tehty suunnitelman mukaan ja pysyykö järjestelmä kasassa silloin kun jokin menee rikki. Jos nämä eivät selviä käyttöönotossa, ne selviävät tuotannossa.

Datakeskushankkeissa käyttöönotto on myös se kohta, jossa kaksi eri toimintatapaa törmää. Kansainvälinen omistaja tuo mukanaan commissioning-tasot L1–L5 ja integroidun järjestelmätestin, kun taas suomalainen urakoitsija toimii talotekniikan vakiintuneen laadunvarmistuskäytännön mukaan. Molemmat kuvaavat samaa asiaa, mutta eri sanoilla, ja sanastojen ero aiheuttaa hankkeissa enemmän sekaannusta kuin itse tekninen työ. Kokonaisuuteen voit tutustua datakeskuksen jäähdytyksen kattavassa oppaassa.

 

Mitä tietoja ostaja tarvitsee?

 

Käyttöönottosuunnitelmaan tarvitaan vaiheistus, P&ID, hyväksyntäkriteerit, OEM:n täyttö- ja huuhteluohjeet, testikuormat ja rajapintavastuut. Finkova voi sopia toteutettavat kokeet ja luovutusdokumentit tilaajan ja muiden toimittajien kanssa.

 

Commissioning-tasot ja niiden suomalaiset vastineet

 

L1: laitteiden suunnittelu- ja tehdastarkastukset ennen toimitusta.

L2: vastaanotto ja asennuksen tarkastus työmaalla.

L3: esitoiminnalliset tarkastukset, kuten painekoe, huuhtelu ja itselleluovutus.

L4: järjestelmäkohtaiset toiminta-, säätö- ja automaatiokokeet.

L5: integroitu järjestelmätesti myös poikkeustilanteissa ja sähkönsyötön vaihdossa.

Tasojen sisältö ja suomalaiset vastuut eivät ole yksi yhteen. Sovi hankekohtainen testimatriisi ja hyväksyjä.

Taulukko ei ole täydellinen vastaavuus, ja juuri siksi se kannattaa käydä läpi hankkeen alussa. Suomalaisessa käytännössä erotellaan urakoitsijan omat toimintatarkastukset ja rakennuttajan toimintakokeet, mikä kansainvälisessä mallissa sisältyy osin samaan tasoon. Vastaavasti L5 kattaa usein laajemman kokonaisuuden kuin perinteinen yhteiskoekäyttö, koska datakeskuksessa testataan myös sähkönsyötön vaihdot ja varavoiman käynnistykset yhdessä jäähdytyksen kanssa.

Ratkaisevaa ei ole se, kummalla sanastolla puhutaan, vaan se, että sovitaan kerran kumpaa käytetään ja kuka kunkin vaiheen hyväksyy.

 

Mitä nestejäähdytys lisää käyttöönottoon

 

Nestejäähdytetty sali tuo käyttöönottoon vaiheita, joita ilmajäähdytetyssä ei ole lainkaan. Ne ovat samoja, jotka prosessiteollisuudesta tunnetaan, ja ne on tehtävä oikeassa järjestyksessä.

Painekoe ja tiiveyden todentaminen tehdään ennen kuin laitteita kytketään. Vuoto on halpa korjata tyhjässä piirissä ja kallis korjata palvelinten alla.

Huuhtelu ja puhtauden todentaminen on tämän vaiheen tärkein työ. Piiri huuhdellaan ja puhtaus mitataan ennen kuin se yhdistetään kylmälevyihin. Menettely ja nestespesifikaatio käydään läpi artikkelissa nestejäähdytyksen vesikemia, suodatus ja materiaaliyhteensopivuus.

Täyttö ja ilmanpoisto tehdään määritellyllä nesteellä. Ilmanpoisto on helppo tehdä huolimattomasti, ja jäljelle jäänyt ilma näkyy myöhemmin epävakaana virtausmittauksena ja huonona lämmönsiirtona.

Piirien tasapainotus ja virtausten todentaminen varmistaa, että jokainen räkkirivi saa suunnitellun virtauksen. Tämä tehdään mittaamalla, ei laskemalla. Menetelmät käydään läpi artikkelissa virtaus- ja energiamittaus datakeskuksen jäähdytyspiireissä.

Säädön koestus kuormanmuutoksilla osoittaa, pysyykö menolämpötila asetusarvossaan, kun kuorma muuttuu nopeasti. Tekoälylaskennassa muutokset ovat nopeampia kuin perinteisessä konesalissa.

Vikatilanteiden koestus on se vaihe, jonka takia koko käyttöönotto tehdään. Pumpun vika, CDU-yksikön vika, sähkönsyötön vaihto ja varavoiman käynnistys koestetaan oikeasti, ei paperilla.

 

Luovutuksen lähtötasot

 

Luovutuksessa mitataan ja dokumentoidaan arvot, joihin laitoksen koko myöhempää elinkaarta verrataan. Ilman niitä jokainen myöhempi mittaus kertoo vain sen hetken arvon eikä muutosta, ja suorituskyvystä käytävä keskustelu muuttuu mielipiteiden vaihdoksi.

Lähtötasoon kuuluvat vähintään:

piirikohtaiset virtaukset ja paine-erot lämpötilat ja lämpötilaerot mittauspisteittäin energiamittarien lukemat ja mittausrajojen kuvaus pyörivien koneiden värähtelytaso nesteanalyysin tulokset ja nestespesifikaatio suodattimien paine-erot puhtaina hälytysrajat ja suojausten asetteluarvot

Näistä värähtelytaso ja nesteanalyysi jäävät useimmin ottamatta, koska ne eivät kuulu perinteiseen talotekniikan luovutusaineistoon. Molemmat ovat kuitenkin juuri niitä, joita tarvitaan ensimmäisen vikaepäilyn yhteydessä.

 

Luovutusaineisto

 

Luovutusaineisto on se, mihin takuu- ja vastuukeskustelut myöhemmin nojaavat. Datakeskuksessa siihen kuuluu tavanomaisen talotekniikan aineiston lisäksi nestejäähdytykseen liittyvä dokumentaatio: nestespesifikaatio, huuhtelu- ja täyttöpöytäkirjat, puhtauden todentamisen tulokset, hyväksyttyjen materiaalien lista sekä CDU-yksiköiden asetteluarvot.

Käytännön vaatimus on, että aineisto on käytettävissä myös huollon toimesta, ei vain arkistoituna. Materiaalilista, joka on rakennuttajan kansiossa, mutta ei huoltomiehen käsissä, ei estä väärän tiivisteen asentamista.

 

Yleisimmät ongelmat

 

Käyttöönotto puristuu aikataulun loppuun. Tämä on ylivoimaisesti tavallisin ongelma. Kun asennus myöhästyy, käyttöönotosta leikataan, koska se on viimeinen vaihe. Leikkaus kohdistuu käytännössä aina huuhteluun ja vikatilanteiden koestukseen, eli juuri niihin vaiheisiin, joiden hinta realisoituu vasta tuotannossa.

Vastuunjako on epäselvä. Kuka hyväksyy minkäkin vaiheen, kuka tekee mittaukset ja kenen hyväksyntä riittää seuraavaan vaiheeseen siirtymiseen. Nämä on sovittava ennen kuin käyttöönotto alkaa, ei sen aikana. Toimitusrajoja käsitellään tarkemmin artikkelissa TCS ja FWS: datakeskuksen jäähdytyspiirien rakenne ja toimitusrajat.

Vikatilanteita koestetaan vain osittain. Yksittäisen pumpun vika koestetaan, mutta yhtäaikainen sähkönsyötön vaihto ja jäähdytyksen kuormanmuutos jää koestamatta. Juuri se yhdistelmä kaataa laitoksen tuotannossa.

Lähtötaso jää mittaamatta. Halvin mahdollinen vaihe, joka jää tekemättä, koska se ei näytä tuottavan mitään sillä hetkellä.

Kaksi sanastoa käytössä rinnakkain. Kun toinen osapuoli puhuu L4:stä ja toinen toimintakokeista, molemmat voivat luulla vaiheen olevan tehty.

 

Finkovan rooli ja seuraava askel

 

Finkova tarjoaa datakeskusten jäähdytysjärjestelmien asennus- ja käyttöönottotyötä sekä prosessiteknisiä laitteita, mittausta ja elinkaaripalveluja Suomessa. Hankkeen toimituslaajuus, laitevalmistajan vaatimukset ja hyväksyntävastuut sovitaan erikseen.

Pyydä Finkovalta omaan hankkeeseesi rajattu toteutus- ja käyttöönottokeskustelu. Lähetä yhteydenoton mukana yllä mainitut lähtötiedot, jotta ratkaisu voidaan arvioida käytännön tasolla.

Usein kysyttyä

Mitä on vika- ja vaikutusanalyysi?

Vika- ja vaikutusanalyysi eli VVA, kansainvälisesti FMEA, on standardoitu menetelmä, jossa käydään järjestelmällisesti läpi jokainen osa, sen mahdolliset vikamuodot ja niiden seuraukset. Kun mukaan otetaan kriittisyyden arviointi, menetelmästä käytetään nimeä vika-, vaikutus- ja kriittisyysanalyysi eli FMECA.

Miksi datakeskukselle pitäisi tehdä vika- ja vaikutusanalyysi?

Koska se paljastaa vikatilanteet ja seurannaisvaikutukset, joita kukaan ei ole ajatellut mahdollisiksi. Se kertoo, kestääkö järjestelmä vian, kuinka paljon aikaa on toimia ja mitä kannattaa valvoa. Dokumentoitu analyysi on myös näyttö vakuutusyhtiön ja vastuukysymysten suuntaan.

Mitä N-1 tarkoittaa?

N-1 on kantaverkosta tuttu periaate, jonka mukaan järjestelmän on toimittava yhden komponentin vikaantuessa. Datakeskuksen jäähdytyksessä se tarkoittaa, ettei yksittäinen pumppu, kuivajäähdytin tai CDU saa pysäyttää laitosta. Vika- ja vaikutusanalyysi kertoo, toteutuuko periaate oikeasti.

Mikä on PSK 6800?

PSK 6800 on Suomessa yleisimmin käytetty standardi laitteiden kriittisyysluokitteluun teollisuudessa. Siinä laitteet jaetaan kolmeen luokkaan sen perusteella, mitä vikaantuminen aiheuttaa tuotannolle, turvallisuudelle ja kustannuksille. Luokittelu ohjaa kunnossapitostrategiaa ja valvonnan tasoa.

Mitä eroa on koneensuojauksella ja kunnonvalvonnalla?

Koneensuojaus pysäyttää koneen ennen kuin se vaurioituu. Se on nopea, automaattinen ja sidottu kiinteisiin raja-arvoihin. Kunnonvalvonta taas kertoo koneen kunnosta ennen kuin mitään tapahtuu, jolloin huolto voidaan ajoittaa suunnitellusti. Datakeskuksessa tarvitaan molempia, mutta eri koneille.

Miksi kahdennettu jäähdytys voi silti pettää?

Koska kahdennus ei ole sama asia kuin viansietokyky. Kahdennettu laite ei auta, jos molemmat saavat sähkönsä samasta keskuksesta, ohjauksensa samasta säätimestä tai huoltonsa samalla kertaa. Protonin elokuun 2026 häiriössä molempien kahdennettujen kompressorien suodattimet vaihdettiin yhtä aikaa.

Kuinka nopeasti datakeskus kuumenee, jos jäähdytys pettää?

Nopeammin kuin ennen. Protonin raportin mukaan aika kriittiseen tilaan oli aiemmin kolmesta neljään tuntia, mutta laitetiheyden kasvu oli kutistanut sen noin kahteenkymmeneen minuuttiin. Lämpötila nousi salissa lähes 52 asteeseen alle puolessa tunnissa.

Mitä vikoja kunnonvalvonta ei havaitse?

Esimerkiksi vuotavaa mutta toimivaa pumppua. Koneensuojaus ei laukea, koska kone käy normaalisti, eikä värähtelymittaus näytä mitään poikkeavaa. Vika havaitaan lisäveden kulutuksesta. Siksi valvontapäätökset kannattaa tehdä vasta vika- ja vaikutusanalyysin jälkeen.

Mikä standardi koskee värähtelymittausta?

Värähtelymittauksen arviointiperusteet on määritelty standardissa ISO 20816-1, joka Suomessa on voimassa muodossa SFS-ISO 20816-1:2017. Se korvasi aiemman ISO 10816-1:n. Standardin mukaan arviointi perustuu sekä värähtelyn tasoon että sen muutokseen.

Miksi värähtelyn lähtötaso pitää mitata käyttöönotossa?

Koska saman koneen tason muutos kertoo enemmän kuin absoluuttinen arvo. Kaksi samanlaista pumppua voi olla eri tasolla ilman vikaa, koska asennus ja perustus vaikuttavat tasoon. Ilman lähtötasoa myöhempi mittaus kertoo vain sen hetken arvon, eikä sitä voi verrata mihinkään.