Siirry tekstisisältöön ›
Julkaisut ja oppaat » Artikkelit » Virtaus- ja energiamittaus datakeskuksen jäähdytyspiireissä

Virtaus- ja energiamittaus datakeskuksen jäähdytyspiireissä

 

Datakeskuksen jäähdytysjärjestelmästä puhutaan kilowatteina, mutta kilowatteja ei mitata suoraan. Ne lasketaan virtauksesta ja lämpötilaerosta. Siksi mittaus ei ole jäähdytysjärjestelmän lisävaruste, vaan se, minkä varassa koko suorituskyvystä käytävä keskustelu käydään.

Mittausta tarvitaan kolmeen eri tarkoitukseen, ja ne asettavat erilaiset vaatimukset. Käyttöönotossa todennetaan, että jokainen piiri saa suunnitellun virtauksen. Käytön aikana seurataan energiankulutusta ja hyötysuhdetta. Kolmanneksi mitataan kaupallisesti, kun hukkalämpöä myydään kaukolämpöverkkoon tai kun laitoksen tunnuslukuja raportoidaan viranomaiselle. Tämä artikkeli käy läpi, miten nämä toteutetaan. Kokonaisuuteen voit tutustua datakeskuksen jäähdytyksen kattavassa oppaassa.


Mitä mitataan ja mistä

Siirretty teho saadaan virtauksen, lämpötilaeron ja nesteen ominaislämpökapasiteetin tulona. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisessa mittauspisteessä tarvitaan virtausmittaus ja kaksi lämpötilamittausta.

Tyypilliset mittauspisteet nestejäähdytetyssä laitoksessa ovat:

  • laitospiirin kokonaisvirtaus ja lämpötilat CDU-yksiköiden ensiöpuolella

  • palvelinpiirin virtaus CDU:n toisiopuolella

  • räkkirivikohtaiset jakotukit palvelinpiirissä

  • lämmönpoisto eli kuivajäähdyttimien ja jäähdytyskoneiden piirit

  • lämmön talteenoton piiri ja luovutus kaukolämpöverkkoon

  • lisä- ja täydennysvesi

Näistä räkkirivikohtainen mittaus ja lisävesi jäävät useimmin pois. Molemmat ovat kuitenkin niitä, jotka kertovat eniten. Rivikohtainen virtaus paljastaa epätasapainon ennen kuin se näkyy lämpötiloissa, ja lisäveden kulutus paljastaa vuodon ennen kuin se näkyy lattialla.

Mittaustekniikat ja niiden soveltuvuus

Tekniikka Kuvaus ja käyttökohteet
Clamp-on-ultraäänimittari, kannettava Mittaa putken ulkopuolelta ilman asennusta tai prosessin keskeytystä. Soveltuu käyttöönoton todentamiseen, piirien tasapainotukseen ja kiinteiden mittarien tarkistamiseen.
Clamp-on-ultraäänimittari, kiinteä Mahdollistaa jatkuvan mittauksen ilman painehäviötä ja liikkuvia osia. Soveltuu pysyvään energianseurantaan sekä jälkiasennuksiin olemassa oleviin piireihin.
Linjaan asennettava ultraäänimittari Tarjoaa tarkan jatkuvan mittauksen, kun putkisto voidaan rakentaa mittarin ympärille. Sopii uusiin asennuksiin, joissa tarkkuusvaatimus on korkea.
Magneettinen virtausmittari Tarjoaa tarkan mittauksen sähköä johtaville nesteille. Soveltuu laitospiireihin ja vesikiertoisiin järjestelmiin, mutta ei ionittomalle vedelle.
Lämpöenergiamittari Laskee siirretyn energian virtauksen ja lämpötilaeron perusteella. Soveltuu lämmön talteenottoon, energianseurantaan ja kaupalliseen mittaukseen.

 

Nestejäähdytetyssä datakeskuksessa on kaksi tekniikkavalintaan vaikuttavaa erityispiirrettä.

Palvelinpiirin neste ei välttämättä johda sähköä. Jos piirissä on ionitonta vettä, magneettinen virtausmittaus ei toimi lainkaan, koska se perustuu johtavuuteen. Tällöin vaihtoehdoiksi jäävät ultraäänimittaus ja Coriolis-mittaus. Glykoliseoksissa johtavuus on korkeampi, mutta se on silti tarkistettava eikä oletettava.

Glykoli muuttaa laskennan. Glykolipitoisuus vaikuttaa sekä äänennopeuteen että ominaislämpökapasiteettiin. Jos mittari on konfiguroitu vedelle, mutta piirissä kiertää 25-prosenttinen propyleeniglykoliseos, sekä virtaus- että tehomittaus näyttävät väärin. Nesteen ominaisuudet kuuluvat siis mittarin konfigurointiin, ja ne on päivitettävä, jos nesteen koostumus muuttuu.

Clamp-on-mittaus käyttöönotossa

Käyttöönotossa mitataan kymmeniä pisteitä kerran. Kiinteän mittarin asentaminen jokaiseen niistä olisi kohtuutonta, joten työ tehdään kannettavalla clamp-on-ultraäänimittarilla.

Menetelmän etu on siinä, mitä sen ei tarvitse tehdä. Putkea ei katkaista, piiriä ei avata, painehäviötä ei synny eikä mittaus edellytä tuotannon keskeytystä. Sama laite kiertää kaikki mittauspisteet, ja samalla sillä tarkistetaan kiinteiden mittarien näyttämät. Juuri tämä ristiintarkistus on käyttöönoton arvokkain yksittäinen mittaus, koska se erottaa mittausvirheen prosessivirheestä.

Mittaustekniikoiden eroja käsitellään laajemmin virtausmittareiden kattavassa oppaassa, ja tuotevaihtoehtoihin voit tutustua [virtausmittarivalikoimassamme.


Lämpöenergiamittaus


Lämpöenergiamittari koostuu kolmesta osasta: virtausmittarista, yhteen sovitetusta lämpötila-anturiparista ja laskimesta, joka laskee näistä siirretyn energian. Eurooppalainen tuotestandardi on EN 1434, ja kaupallisessa käytössä mittarilta edellytetään tyypillisesti mittauslaitedirektiivin 2014/32/EU mukaista tyyppihyväksyntää.

Tässä on yksi kohta, joka kannattaa selvittää ajoissa. Lämpöenergiamittari hyväksytään lämmön mittaukseen, mutta kaikissa Euroopan maissa sitä ei ole hyväksytty käytettäväksi jäähdytyksen kaupalliseen mittaukseen. Laitoksen sisäiseen energianseurantaan sitä voi käyttää vapaasti, mutta jos mittausta käytetään laskutuksen perusteena, vaatimukset tulevat ostajalta ja paikallisesta lainsäädännöstä. Suomessa kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen mittausta käsittelee Energiateollisuus ry:n suositus K13/2022, ja se on luontevin lähtökohta silloin, kun hukkalämpöä myydään verkkoon.

Lämpöenergiamittauksessa lämpötila-anturit ovat tarkkuuden kannalta tärkeämmät kuin virtausmittari, ja tämä yllättää usein. Syy on lämpötilaerossa. Jos lämpötilaero on 20 astetta, 0,1 asteen anturivirhe aiheuttaa noin 0,5 prosentin virheen tehoon. Jos lämpötilaero on viisi astetta, sama anturivirhe aiheuttaa noin kahden prosentin virheen. Nestejäähdytyksessä lämpötilaerot ovat usein pieniä, joten anturipari ja sen asennus ratkaisevat mittauksen laadun.

Mikä pilaa mittauksen käytännössä


Riittämätön suora putkiosuus.
 Mutka, venttiili tai pumppu juuri ennen mittaria vääristää virtausprofiilin. Nyrkkisääntönä tarvitaan noin kymmenen putkihalkaisijaa suoraa putkea ennen mittaria ja viisi sen jälkeen, mutta tarkka vaatimus tulee mittarin valmistajalta. Tämä on tavallisin syy siihen, miksi kaksi mittaria samassa piirissä näyttävät eri lukemaa.

Ilma piirissä. Ultraäänimittaus perustuu äänen kulkuun nesteessä, ja ilmakuplat katkaisevat signaalin. Epävakaa lukema on usein merkki ilmasta eikä mittarin viasta.

Putken kunto clamp-on-asennuksessa. Mittaus tapahtuu putken seinämän läpi, joten pinnoite, korroosio tai putken sisäpuolinen kerrostuma vaikuttaa tulokseen. Asennuskohdan pinta on puhdistettava ja putken todellinen seinämänpaksuus syötettävä mittariin.

Anturien sijoitus ja eristys. Jos lämpötila-anturi on väärässä kohdassa tai eristys on puutteellinen, se mittaa osittain ympäristön lämpötilaa. Pienillä lämpötilaeroilla tämä riittää pilaamaan koko energiamittauksen.

Kalibrointi unohtuu. Mittarit ajautuvat hitaasti, eikä ajautuminen näy mistään, ellei sitä tarkisteta. Kalibrointiväli kannattaa kirjata huolto-ohjelmaan jo käyttöönotossa.

Mittaus ja raportointivelvoite

EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa vähintään 500 kW:n IT-teholla toimivat datakeskukset raportoimaan vuosittain energiatehokkuustietonsa, ja raportoitaviin tunnuslukuihin kuuluvat PUE, WUE ja ERF. Nämä luvut lasketaan mittaustuloksista, joten mittausrajat eli se, mitä kukin mittari kattaa, on päätettävä suunnitteluvaiheessa.

Käytännön sudenkuoppa on, että mittaus rakennetaan laitoksen ohjausta varten, mutta ei raportointia varten. Ohjaukseen riittää suuntaa antava lukema, raportointiin ei.

Käyttöönotossa mitattu lähtötaso on tässäkin keskeinen. Piirikohtaiset virtaukset, lämpötilaerot ja energiamittarien lukemat luovutushetkellä ovat se vertailukohta, johon laitoksen myöhempää suorituskykyä verrataan.

Virtaus- ja energiamittaus Finkovalta

Mittaus on Finkovan ydinosaamista datakeskusten ulkopuolellakin. Toimitamme virtausmittarit, teemme käyttöönoton mittaukset ja piirien tasapainotuksen sekä huolehdimme kalibroinnista osana elinkaaripalveluitamme. Samalta toimittajalta hoituvat myös piirien ympärille tarvittavat venttiilit, pumput ja kunnonvalvonta

Jos hankkeessanne ollaan määrittelemässä mittauspisteitä tai raportoinnin mittausrajoja, ne kannattaa käydä läpi ennen kuin putkisto on suunniteltu valmiiksi. Jälkikäteen lisätty mittauspiste maksaa moninkertaisesti sen, mitä se olisi maksanut suunnitteluvaiheessa. Tutustu myös datakeskuspalveluihimme.

Ota yhteyttä, autamme mielellämme.

Usein kysyttyä

Miksi datakeskuksen jäähdytyspiirejä pitää mitata?

Jäähdytyksen tehoa ei mitata suoraan, vaan se lasketaan virtauksesta ja lämpötilaerosta. Mittausta tarvitaan käyttöönotossa virtausten todentamiseen, käytön aikana energiankulutuksen ja hyötysuhteen seurantaan sekä kaupallisesti, kun hukkalämpöä myydään tai tunnuslukuja raportoidaan.

Mikä on clamp-on-virtausmittari?

Clamp-on-virtausmittari mittaa virtausta ultraäänellä putken ulkopuolelta. Putkea ei tarvitse katkaista eikä piiriä avata, eikä mittaus aiheuta painehäviötä. Kannettavalla mittarilla voi kiertää kaikki mittauspisteet, joten se sopii erityisesti käyttöönoton mittauksiin ja kiinteiden mittarien tarkistukseen.

Toimiiko magneettinen virtausmittari nestejäähdytyksessä?

Laitospiirissä yleensä toimii, mutta palvelinpiirissä ei välttämättä. Magneettinen mittaus perustuu nesteen sähkönjohtavuuteen, joten se ei toimi lainkaan ionittomassa vedessä. Tällöin vaihtoehtoja ovat ultraäänimittaus ja Coriolis-mittaus. Glykoliseosten johtavuus on tarkistettava eikä oletettava.

Mikä on lämpöenergiamittari?

Lämpöenergiamittari koostuu virtausmittarista, yhteen sovitetusta lämpötila-anturiparista ja laskimesta, joka laskee niistä siirretyn energian. Eurooppalainen tuotestandardi on EN 1434. Kaupallisessa käytössä mittarilta edellytetään tyypillisesti mittauslaitedirektiivin 2014/32/EU mukaista tyyppihyväksyntää.

Miksi lämpötila-anturit ovat energiamittauksessa tärkeitä?

Koska pienellä lämpötilaerolla anturivirhe vaikuttaa tehoon suhteellisesti enemmän. Kahdenkymmenen asteen lämpötilaerolla 0,1 asteen anturivirhe on noin 0,5 prosenttia tehossa, mutta viiden asteen erolla noin kaksi prosenttia. Nestejäähdytyksessä lämpötilaerot ovat usein pieniä.

Vaikuttaako glykoli virtausmittaukseen?

Vaikuttaa. Glykolipitoisuus muuttaa sekä äänennopeutta että ominaislämpökapasiteettia. Jos mittari on konfiguroitu vedelle, mutta piirissä kiertää glykoliseos, sekä virtaus- että tehomittaus näyttävät väärin. Nesteen ominaisuudet on päivitettävä mittariin, jos nesteen koostumus muuttuu.

Kuinka paljon suoraa putkea virtausmittari tarvitsee?

Nyrkkisääntönä noin kymmenen putkihalkaisijaa ennen mittaria ja viisi sen jälkeen, mutta tarkka vaatimus tulee mittarin valmistajalta. Mutka, venttiili tai pumppu juuri ennen mittaria vääristää virtausprofiilin. Tämä on tavallisin syy siihen, miksi kaksi mittaria samassa piirissä näyttää eri lukemaa.

Mistä kohdista datakeskuksen jäähdytystä mitataan?

Tyypillisesti laitospiirin kokonaisvirtaus ja lämpötilat CDU:n ensiöpuolella, palvelinpiirin virtaus toisiopuolella, räkkirivikohtaiset jakotukit, lämmön poiston piirit, lämmön talteenotto ja luovutus kaukolämpöverkkoon sekä lisävesi. Räkkirivikohtainen mittaus ja lisävesi jäävät useimmin pois.

Voiko samaa mittaria käyttää seurantaan ja laskutukseen?

Ei välttämättä. Laskutusmittaus ja laitoksen oma energianseuranta ovat eri asioita, ja niillä on eri vaatimukset. Lämpöenergiamittaria ei ole kaikissa Euroopan maissa hyväksytty jäähdytyksen kaupalliseen mittaukseen. Laskutuksen vaatimukset tulevat ostajalta ja paikallisesta lainsäädännöstä.

Mikä suositus koskee kaukolämmön mittausta Suomessa?

Suomessa kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen mittausta käsittelee Energiateollisuus ry:n suositus K13/2022. Se on luonteva lähtökohta, kun datakeskuksen hukkalämpöä myydään verkkoon. Lopulliset vaatimukset tulevat kuitenkin verkon omistajalta, ja ne kannattaa selvittää ennen mittauksen suunnittelua.